Show Notes
HPK:n taustoilla pitkään muun muassa lehdistöisäntänä toiminut Antti Korpimaa muisteli menneitä aikoja Kerhoradion vieraana.
View Full Transcript
Episode Transcript
[00:00:00] Speaker A: HPK matkassa mukana Oranssilla sydämellä. Kerho Radio. Antti Korpimaa, terve Antti.
[00:00:07] Speaker B: Kiitos ja kiitoksia, että sain tulla tänne. Eiks näin kuulu sanoo aina radiossa?
[00:00:10] Speaker A: No niinhän se kyllä, sillähän se usein startataan, joo. Kyllä.
[00:00:14] Speaker B: Vaikka Pauli melkein pakotti, mutta kyllä mä meinasin kieltää, että joo, mutta kyllä mä sitä suostuin.
[00:00:18] Speaker A: Mä nostan vähän tota sun mikkiä, niin saadaan puheet vielä paremmin kuuluviin tonne.
[00:00:23] Speaker B: Joko nyt?
[00:00:24] Speaker A: Nyt vähän. Joo kyllä, pikkusen paremmin. Mitäs Antti, sä oot ensimmäistä kertaa nyt tosta roolissa. Sä oot ollut täällä pitkän aikaa monenlaisissa roolissa, edustuskiekon taustalla, mutta miltäs nyt tuntuu olla täällä selostajanpiltuussa?
[00:00:39] Speaker B: Tää tuntuu tietysti aika jännittävältä, koska en ole aikaisemmin tämmöistä mitään tehnyt. Mä oon jo kaks peliä kerkisin kattoon tuolla ihan katsomassa ja nyt sitten joku tuli kutsumaan tämmöseen lähestyötehtäviin, mutta kivahan täs on olla ja kokea ja katsoa tää tältäkin kantilta. Onko tietysti... Niin? Ei mitään, mä oon jopa jännittänyt, että mitä tässä nyt uskaltaa sanoa ja toivottavasti en rupea hiihtymään normaalia valintaa, voin kovin isoon ääneen tässä.
[00:01:02] Speaker A: No, kaikkea voi aina suorissaan kannattaa. Suorissa ilman muuta täällä on pakko kannattaa, parempi vetää aina vähän kotiin päin, kun kerroradiossa ollaan, mutta onks tää Oulussa tulee outoa? Outoa olla nyt vapaahermänä täällä peleissä. Kyllähän tekemättä mitään.
[00:01:17] Speaker B: No onhan se toki erilaista, koska sitten kyllähän ennenkin kun mä tulin peleihin niin 35 vuotta kun mä olin tuossa isännyt niin tavallaan tuota lehdistöä, tuota klubiakin sitten ja siihen kuului ennakkohaastatteluja ja niin kuin tiedät kun sinäkin olet tähän otteluun lähtenyt niin sunhan täytyy valmistautua. Kyllä. Niin kyllä mäkin sitten olen kaikki nää vuodet valmistautunut siihen valmentajahaastatteluuhin ennen peliä ja niin edelleen. Kaivannut kaiken näköistä tietoa ja että osaan jutella vähän muutakin kuin sen vaan että mitä kuuluu ja Ensimmäinen peli varsinkin kun mä lähdin tänne ja kattelin vaan kelloita jokuhan nyt lähtis hallille. Että ei tarvinnu saanu päässy valmistautumaan erikoisemmin. Niin kyllä tähän tottuu varmaan. Mä uskon vahvasti.
[00:01:54] Speaker A: Kyllä mä uskon. Antti sulla on pitkä historia seuran taustolla. Sä oot ollu HPKn toiminnassa mukana 40 vuotta noin suunnilleen. Sä aloitit edusjoukkuehuoltajana jäähallin rakentamisvuodesta 1979 ja tilastojakin pidit siinä pitkään. Muistatko vielä niitä aikoja?
[00:02:10] Speaker B: No kyllä mä sen muistan, eli 46 vuotta sit on just nyt jämptisti aikaa, kun Ovikellon soija Jarmo Tolvainen, joka HPQ-ossa pelas, silloin tuli soittaa Ovikelloon ja kysyi, että lähdetkö... tällaiseen toimintaan mukaan. Siinä pelasi, mä en ole itse pelannut ikinä mitään, mutta siinä pelasi ikäluokan samoja kavereita. Juha Hiatanen, Hannu Savolainen, Jarmo Tolvanen, Juhani Salo ja niin edelleen. Mä olin toki ollut, niin kuin näet, mulla on tässä tällaisen jalkapallon erikoisseurankun FC Kingsin kausi julkaisu vuoden 85. Eli tällä vuonna 50 vuotta tuli täyteen. Hämelinatarmon lopettiin jääkiekko vuonna 1975. HPK siirtyi sitten tarmosta niitä ehkä parhaimpia kavereita silloin. Silloin ne pelasivat usein myös jalkapalloa HPKssa. Sitten ne muuttuivat vähän ammattimaisempaan suuntaan, että piti valita jalkapallo tai jääkiekko. Pojat valitsi jääkiekon pääsääntöisesti ja sitten perustettiin tämmönen harrastusseura, koska sitten sai vähän niinku huvikseen pelailla. Ja sieltä kautta mä oon joutunut kaks, niinku neljänempisen ajan jalkapalloon ottelua jopa pelaamaan. Mut sieltä kautta niinku nää kaverit. Hilpas Sullin palasi valmentajaksi HPK on silloin kahden vuoden tauon jälkeen ja oli kysynyt sitten, että tunnetteko jonkun semmosen kaverin, joka niinku sietäis pukukoppivinoilun, sietäis pussivinoilun ja pystyis antaan takasin vähän jutuissa ja niin edelleen.
Tuomas ja Jape lähetettiin kysyä tätä asiaa sitten ja silloin mä en mä kauaa miettinyt kun sitten sanoin että sinne vaan.
[00:03:38] Speaker A: Okei.
[00:03:38] Speaker B: Sopii mulle.
[00:03:39] Speaker A: Kyllä.
[00:03:39] Speaker B: Hyvä ryhmä siinä oli nuori lakimies oli joukkuejohtajana semmonen reilu kolmekymppinen Harri Lintumäki siinä.
[00:03:45] Speaker A: Ai semmonenkin joo.
[00:03:46] Speaker B: Kuului joskus. Minä olin muuten Kingsissäkin aikanaan silloin.
[00:03:48] Speaker A: Ai jaa.
[00:03:49] Speaker B: Todellinen piilokärki.
[00:03:50] Speaker A: Kyllä, mutta sä olit siinä tilastoniikkarina sitten ja sitten jälkimmäinen liiganousu 1988 sä aloitit lehdistöpäällikkönä, saadaanko loikata jo sinne asti. Sieltä asti 36 vuotta pitänyt huolta lehdistöstä, joka täällä nyt parveilee. Miten sä oot kestänyt meitä mediaa näin pitkään?
[00:04:06] Speaker B: No kyllä teitä mediaa kestää siellä. Näinhän mä nyt voin tässä ahtaa sakopissa sulle vastaan kanssa annua mitään, mutta totta kai. Siellä on valtavan hienoa ollut tutustua monennäköisiin ihmisiin, monennäköisiin toimittajia vuosien varrelta. Siellä on semmosia legendaarisia toimittajia, jotka on jo niin sanotusti menneet poiskin. Olisituneet keskuudestamme ja niin edelleen. Sitten on tietysti näkin toimittajia, jotka nyt aina kun näkee kun ne tulee tohon, niin vähän närsyttääkin.
[00:04:31] Speaker A: Ne on niitä heellisempiä herroja.
[00:04:33] Speaker B: Pääsääntöiset kutsuvat suunsa trenchcoatissa ja valkoisissa tennareissa, että ei saa päivää tullessaan.
[00:04:38] Speaker A: Se on kyllä semmoista tärkeää, etteikin mieli sano turhan tärkeää porukkaa, mutta kyllä, tiedän mistä puhut.
[00:04:44] Speaker B: Mutta hienoa on ollut tutustua heihin. Monien vuosien aikana tosiaan erinäköisiä palveluita ja sitten siinä käy scoutteja ja agentteja ja vaikka mitä siinä. Kyllä.
[00:04:53] Speaker A: Ihan varmasti jo varikesta olla.
[00:04:55] Speaker B: Kylläkin aijia välillä.
[00:04:55] Speaker A: Joo. Sullahan on maanjoukkuekokemustakin eli U20 MM-kisoissa ollut naisten MM-kisoissa lehdistöpäällikkönen ja 87 syntyneen pojan joukkuen. Jojona olit kymmenen kautta vuosituhannen vaihtaja molemmin puolin. Sä oot HPK Alumni-hallituksen jäsen. Ootko siis vielä ainakin jossain vaiheessa ollut?
[00:05:10] Speaker B: Joo, kyllä mä edelleen olen siinä mukana ja siinä toiminnassa mukana. Joo, muuten joukkueen johtajaksi niissä.
[00:05:15] Speaker A: Kyllä, just näin. Hyvä kuin Suomenna.
[00:05:17] Speaker B: Harveksettava ilmaisu, että olet ollut siinä jojona mukana.
[00:05:20] Speaker A: No niin, siitä tuolla omienkin poikien joukkueessa käytetään paljon sitä jojoa, mutta jos joku ihmettelee, niin mikä jojovillitys tässä nyt taas on, mutta tästä on kyse. Mutta monenlaista seurataustaa, niin keväällä tuli nimitys HPK Hall of Fame, miltä se tuntui?
[00:05:36] Speaker B: No, siitä kun minulle soitettiin, niin olin ensinnäkin hieman hämmästynyt. Ja sitten tottakai jäärimmäisen otettu ja ylpeä tällaisesta nimityksestä. Eli sen ylpeänä vastaanotin.
[00:05:48] Speaker A: Se on kunnia galleria suomeksi, jos sekin suomennetaan tässä. Joo, kyllä, juuri näin. Meillä tänään vieraana siis Antti Korpimaa. Miten tää laji on muuttunut sinä aikana? Ja tää skene ylipäänsä, tää ympäristö ja kaikki tää jääkiekko maailma, kun oot ollu mukana. Ohan se aika erilaista varmaan, onks sulla alkuaikaan?
[00:06:06] Speaker B: No kyllähän tää nyt on hyvä näkö, tää itse pelikin on muuttunut sillä tavalla, että tämä Viime vuosinakin, aina kun mä tuota lehdistöäkin hoivasin, niin mä menin aina pelin lopussa, kun mentiin alakertaan ja haastatteluja valmisteleen, mä menin tonne vaihtoehtojen väliin seisoskeleen ja hämmästyin, kuinka helkkari nopee tää peli on. Siis oikeesti sitä jään tasalta sitten näki, kuinka siellä mennään. Se nyt oli 45 vuodessa muuttunut, vaikka ne oli sen ajan kovia jätkiä, eli peli oli ihan eri sorttina kyllä, ei siinä mitään.
[00:06:33] Speaker A: Sitä nyt kyllä se on muuttunut.
[00:06:35] Speaker B: Olosuhteet tietysti kaikki. Mä väitän, että lehdistönkin olosuhteet silloin ihan alkuun, kun lehdistön Ei esimiehenä, vaan isäntänä, jos käytän sitä sanaa mielellä. Oltiin alakerran pukukoppi numero viisi. Siinä vastustajan pukukoppi, niillähän on nykyään kaksi pukukoppia siinä vierekkäin. Se toinen oli silloin lehdistötilana siellä. Siellä poltettiin tupakkaa. Sivulle ei jäi lippua. Oikeesti ihan tuonne halliin käytävillä. Onks.
[00:07:07] Speaker A: Joku erityinen peli tai hetki, joka sulle on jäänyt mieleen HPK-historiassa?
[00:07:11] Speaker B: No kyllähän siis yksi erityinen hetki. Totta kai kaksi liikanousua. Mä oon nähnyt kaksi eli silloin 1983 keväällä. Onneton kausi se seuraava, mutta se oli ihan valtavan hieno. Rauhan lukko pudotettiin karsinnoissa. Sitten 1988, silloin mä olin viimeistä kautta huoltajana siinä, niin silloin, se taisi olla tammikuussa jo selvä silloin, että HPK nousi, kun silloin nousi kaksi suoraan. HPK ja Saipa nousi, ja kerto oli ihan ylivoimainen. Ne on hienoja hetkiä, mutta täysin ykköshetki, hienoin urheilupelitilaisuus, mitä ei ikinä ole ollut, oliksi sitten 1993 keväällä, kun Marko Palorahtas ja finaalipaika HPK. Viides ottelu Jyppiä vastaan. Jatkoerä. Ja sen mahin tekijä pääsi finaaliin pelaamaan. Sitten kun Marko Palo teki sen, niin silloin tämä halli räjähti.
[00:07:56] Speaker A: Sen sanoo kaikki. Siis se on melkein jopa HPK-historiassa isompi hetki ollut kuin nää mestaruudet, mä sanoisin, jossain mielessä.
[00:08:04] Speaker B: Se on joo, koska se oli just se hetki. No tietysti täytyy muistaa se 2019 mestaruus, eikä silloin toi, kunnes sun nenonen teki kaksi jatkoa, mutta silti ne on paikalla.
Rikelinmäellä ihan ehdoton ykkösetki se, että terveisiä kylle.
[00:08:17] Speaker A: Kyllä, kyllä, just näin. No tota, sinulla on tietysti HPK-sydän sykkiä tuolla rinnoksissa. Mitä HPK sinulle merkitsee henkilökohtaisesti? Sinä olet ollut näin pitkään mukana.
[00:08:29] Speaker B: Joo, kyllähän mä oon tietysti ennen kaikkea mä oon Hämeenlinna-lainen ja mä olen tästä äärimmäisen ylpeä tästä joukkuesta. Ja se, että se merkitsee valtakunnallisestikin ihan oikeesti paljon, eikä pelkästään jääkiekkoa, että kyllähän Hämeenlinna tunnetaan. Se on joskus mitattukin, että Hämeenlinna tunnetaan Sipeliuksesta, Aulankosta ja HPKsta. Tää on äärettömän suuri merkitys Hämeenlinnan kaupungille tästä ja kaupunkilaisille. Siksi toivoisinkin, että Hämeenlinnan kaupunkilaiset tulisivat seuraamaan peliä tänne paikan päälle, koska ihan niin kuin elokuvat on elokuvissa parasta niin kuin jääkiekko on Rinkelinmäenä parasta. Tervetuloa Jäähalliin seuraamaan ja nauttimaan tästä tunnelmasta oikein paikan päälle kunnollisena.
[00:09:08] Speaker A: Otetaan vielä yksi tähän.
[00:09:09] Speaker B: Otetaan.
[00:09:10] Speaker A: Kyllä. Niin, tulevaisuus. Miltä sä uskot, että HPKn tulevaisuus näyttää? Onks kerholla vielä saumoja nousta huipulle sillä lailla niin kuin joskus?
[00:09:19] Speaker B: On, kyllä. Tässä vois jonkun matkalla huipulle... kampanjan pistää päälle taas, mutta totta kai se vaatii siis, kyllähän tossa kun katsot mitä tahansa seuraajia tänä päivänä, että kun se talous on vaikea hoitaa, sehän, siitähän ei pääse, ja ellei talous ole kunnossa, niin on vaikea huomata mitä pelimiehiä tänne on vaikea luoda olosuhteita hyviä ja niin edelleen, että täytyy toivoo, että löytyisi yhteistyökumppaneita, löytyisi yleisöä, löytyisi niin edelleen, mutta mä en yhä päivä yhtään sitä, etteikö Hämeenlinna olisi mitään mahdollisuuksia olla. Mutta ennen kaikkea täytyy pitää paikka liikassa, yleisön tuella ja pitää sieltä sitten nousta askel kerrallaan.
[00:09:55] Speaker A: Kyllä, täällä on pikkuritarit just kiertämään kaukaloon. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus, ehkä se sieltä, ehkä se oralla sieltä tulossa.
[00:10:03] Speaker B: Joo, siellä on mun lapsellapset, pojapojat on tuolla aperinhallissa reeneissä, ne on mun mielestä vallaneteviä kumpikin se 4-vuotiaskin.
[00:10:10] Speaker A: Kyllä, ne on todella hellyttäviä, varsinkin noin aperot, kun ne painaa tuolla menemään.
Intopiukeena. Mutta hei, Antti, kiitos tästä. Tämä oli hieno, hieno. Liian pikainen tässä pitäisikin päättää kuin vähintään kaksi tuntia näitten sun muisteloitten läpikäymiseen, mutta tämmönen nyt tällä kertaa.
[00:10:26] Speaker B: Saanko mä kertoa yötärinä nopeasti?
[00:10:27] Speaker A: No heitä.
[00:10:28] Speaker B: Hei, silloin liikanousu 83-84 surkee vuosi, tänne tuli Lahdesta semmoset veljekset kuin hakuliset. Sanottiin huojuvat hakuliset. Uma on nuorempi veljeksistä. Luistelessaan huoju sivulle, edestä sivulle ja sivulle. Ykä huoju kuulemma takasin, edestä takasin, noin. Ja... Ensimmäinen peli, ne oli isot hankkinat silloin tänne näin HPK-hon. Humahakullinen ensimmäinen peli, divisionapeli silloin Kuopiossa Kalpaa vastaan. Hän loukkaantui, oli pitkän alkukauden pois. Nyt hänen poikansa on loukkaantuneena Andrea Akunen ja minä todella toivon, että hän tulee sieltä samalla lailla takaisin sitten kun pääsee kuin isänsä silloin aikanaan, 40 vuotta sitten.
[00:11:05] Speaker A: Kyllä juuri, sitähän me toivotaan. Joo, ei muuta kuin terveisiä sinne yläkertaan myöskin.
[00:11:09] Speaker B: Kyllä.
