Episode Transcript
[00:00:00] Speaker A: Kerho Radio.
Tänään jututuksessa HPK Juniori jääkiekon puheenjohtaja Tomi Tsellarsson. Tselli, otetaan tällainen ikään kuin vuosittainen tilannekatsaus junnujen tilanteeseen. Aloitetaan ihan perusasioista. Mitäs HPK Juniori jääkiekolla menee tällä hetkellä? Ja nyt ei siis puhuta mistään urheilusta ja tuloksista sinänsä, ne on periaatteessa sivuseikka, mutta miten menee?
[00:00:25] Speaker B: No varmaan ihan kokonaisuudessa hyvin, että totta kai aina on parannettavaa ja asioita, mitkä pitää pystyä paremmin, mutta mä uskon, että kokonaisuus on ihan hyvä ja on vähän näkökulmaa ja perspektiiviä muualtakin, niin mä en usko, että me yhtään hävetään, mutta tietysti meidän tehtävää koetetaan kehittää, että tätä olisi entistä Entistä parempi seura kilpailla ja harrastaa. Koskaan tämä ei varmasti valmiiksi tule.
[00:00:53] Speaker A: Niin, semmoinen ikuisuusprojekti.
Mutta sinä johdat HPK Juniorjääkiekon hallitusta. Miten sinä näet hallituksen roolin? Ajattelen, että talous ja toiminnan pyörittäminen kuuluu vastuulle, mutta ulottuuko hallituksen rooli myös urheilupuolelle?
[00:01:10] Speaker B: Kyllä me aika vähän koitetaan olla sitä urheilupuolesta.
Sellaiset tietynlaiset rakenteet koitetaan saada kuntoon. Totta kai me ollaan, jos lähdetään ihan siitä, niin ollaan huolissaan siitä, että lastensyntyvyys pienenee ja Hämeenlinnassa siellä on ihan merkittäviä kieroja, että me pystyttäisiin saada mahdollisimman moni tähän toimintaan mukaan. Sitähän se vaatii aina, että se massa on iso, mahdollisimman pitkään.
Koitettaisiin sitten luoda, että iso osa on kumminkin, jotka haluaa harrastaa, mutta meidän pitää myös luoda sellainen polku, että jotka haluaa tavoitella niitä unelmia ja kilpailla tosissaan, niin että HPK olisi yksi parhaimmista paikoista kumminkin niidenkin unelmien ja pystyisi viemään niitä itsensä eteenpäin.
[00:02:01] Speaker A: No on iso seura kuitenkin, mitä HBK Liikuttaa, 600-700 junnua nuorempaa ja vanhempaa. Tuossa oli pari vuoden jakso, jolloin HBK Liiga-organisaatiossa urheilujohtajan alaisuuteen kuuluu käytännössä myös junnupuolen urheilulliset linjaukset. Oliko se sun mielestä kuinka onnistunut kokeilu?
[00:02:24] Speaker B: Jussi Latvala Miettinen Kyllä mun mielestä Haapean Ilkka oli ja moni aina kysyy mitä Ilkka on tehnyt ja me taidettiin joskus hallituksen kokoukseen käydä sitä läpi ja muuta niin tuntuu että Ilkalta meni varmaan 70-80 prosenttia meni siihen junioripuolen asioihin. Uusia juttuja, uusia rakenteita tuonut sinne taustalle, mikä ei varmasti näy. Toivottavasti ne näkyy sitten tulevaisuudessa taas, tulee eteenpäin. Mutta mun mielestä tosi paljon hyviä ja vähän erilaista kulmasta ja hyviä juttuja Ilkka toi kyllä tähän mukaan.
[00:03:02] Speaker A: Osin edellistä johtuen Junnupuolella oli jakso, kun toimittiin ilman varsinaista toiminnanjohtajaa ja sä hoidit sitä roolia käytännössä itse ja hyvin hoidetkin niin kuin Otona ja varsinkin siihen nähden. Kesällä tuossa viilattiin ne titeleet ja toimenkuvia. Sami Saoreenestut oli toiminnanjohtajan visapesuasta valmennuspäällikkö. Tuntuuko nyt siltä, että nämä roolit ja tällainen perinteisempi organisaatiomalli on kuitenkin aikaisempaa, luontevampi ja selkeämpi?
[00:03:26] Speaker B: No en mä nyt välttää siihen aikaisempaa, mutta ehkä me haluttiin, että helppohan olisi aina hommata uusia ja ottaa uusia tekijöitä ja muuta, mutta kyllä me halutaan huolehtia taas sitten, että kustannukset on jääkiekossa kumminkin korkeita, niin koitetaan tehdä ratkaisuja sillälailla, että pystytään pitämään ne mahdollisimman matalina.
Tämä, mitä nyt tehtiin keväällä ja kesällä, tehtiin muutoksia, niin haluttiin vähän selkeyttää vastuualueita, että tiedettäisiin, kuka vastaa mistäkin asiasta. Daniel Marsala ottaa vähän sitä nuoremman pään porukkaa ja Visa ottaa sitten vähän sitä vanhempaa päätä ja Saurenin Sami johtaa sitä kokonaisuutta sitten. Ei ehkä niin paljon niitä urheilullisia asioita, mutta niitä ulkopuolisia asioita. Niitä tulee kyllä aina, niitä tulee sinne toimistolle paljon, että ihan joka aamu ei tiedäkään, että mitä kaikkea tapahtuu tänään.
[00:04:26] Speaker A: No mutta se pitää virkeänä, mutta tosiaan Danielin titeli taisi olla junioripäällikkö ja sitten arjen tekemisessä näkyy vahvasti myös toimistopäällikkö Kirsi Lehtoranan panos. Kirsihan sai tuossa just kymmenen vuotta seurassa hienosti täyteen. Mutta HOPK on nyt, kun katsotaan näille liikapuolelle, niin liikassa siellä on 14. Kuinka huolestuttava junnupuolen kannalta on liigan uusi sarjamalli? Vai onko sillä mitään vaikutusta junnoihin, millä tasolla HPK liigaa tulevaisuudessa pelaa?
[00:04:53] Speaker B: Ihan varmasti on merkitystä. Kyllä se on ihan äärimmäisen tärkeää, että HPK sijaan A-liigassa pelaa. Se ei ole pelkästään HPKsta, mitä on kuullut muista seuroista. Ensi vuosi tulee olemaan todella tiukka, todella tärkeä.
Se on merkittävä panostus, mitä HPK Liika tekee junioripuolelle.
Nytkin, jos miettii, niin U20 on päätoiminenvalmentaja, mikä on Liikan alla. U18-päätoiminen, U16-päätoiminen. Liika osallistuu näiden palkkauksiin ja hoitaa heidän palkkauksensa.
Kyllä se panostus on kokonaisuudessaan erittäin iso.
[00:05:40] Speaker A: Otetaan tähän loppuun vielä. Tuossa on junnupuolella leivottu juniorin puolen strategiaa ja pöydällähän on taas ne tutut kysymykset. Jääkiekon isot kustannukset, pelaajamäärät pienessä seurassa ja tasapaino ollut kovia ja pehmeitte arvojen välillä tuossa, mitä vähän sivusitkin tuossa alussa. Onko siellä muita semmoisia isoja haasteita ja miten näitä mainittuja HPKssa tällä hetkellä pyritään taklaamaan?
[00:06:05] Speaker B: No varmasti tärkeimmät on, niin kuin mä sanoin, että on se harrastuspuoli ja sitten, että me luodaan sellainen erittäin hyvä kilpailupuoli myös ja pystytään kilpailemaan ja hakee niitä unelmia ja tavoittelee niitä huippujuttuja. Totta kai HPKssakin on tärkeää, että me pystytään tasaisesti tuottaa niitä pelaajia, mutta Kyllä me hirveästi keskusteltiin ja puhuttiin tästä koko HPK-yhteisöstä, että ei se ole pelkkä se peli, vaan siinä on paljon muutakin, että lapset, kun on siitä sanotaan karkeasti 8-18, niin kyllä se vanhemmillekin antaa paljon, että se on semmoinen kiva, mukava yhteisö, missä halutaan olla mukana, ja siinä kun kustannuksista puhutaan, niin jokaisen aika on tänä päivänä entistä enemmän kortilla, niin semmoinen talkoutyöhenkikin on erittäin tärkeätä, että me pystytään lapsille ja nuorille mahdollistaan, että kulut ja kustannukset ei olisi liian kovia. Se olisi aina helppo hommata, että hommataan päätoimisia ja hommataan sitä ja tätä, mutta silloin ne kustannukset nousee turhan koviksi, niin tällaisten asioiden kanssa me mietitään tässä.
[00:07:17] Speaker A: Juuri näin.
[00:07:18] Speaker B: Kiitos Telli. Kiitos.